Tuotevariaatioita, laatuvirheitä, pullonkauloja, kiiretilauksia, koneiden huoltotoimenpiteitä. Näistä tuotannon arki koostuu. Miten näiden asioiden olemassaolo pitäisi huomioida virtautusta kehitettäessä?
100 % virtausta ei varmaan kukaan pysty toteuttamaan, aina on häiriötekijöitä kuten edellä luettelin esimerkinomaisesti. Ja virtaus on kuitenkin aina suhteellista ja vaihtelee samassa yrityksessäkin eri tuotteiden välillä, pääasia, että virtaus on parempi kuin kilpailijoilla vastaavissa tuotteissa. Jatkuvan parantamisen ideaan kuuluu juuri jatkuva parantaminen, vaikka pienin askelin; vähennetään häiriöiden esiintymistä ja vaikuttavuutta virtaukseen. Pääasia on se, että virtauksen kehittäminen on aina mielessä. Itse asiassa tätä kautta tullaan myös yrityksen visioon ja strategiaan, eli esim. miten yrityksen tuotestrategiassa ja/tai investointistrategiassa on otettu huomioon virtaustehokkuus.
Ajattelutavan päivittäminen
Yleisesti ottaen virtauksen aikaansaamisen ”vaikeus” johtuu siitä, että meillä kaikilla on luontainen tapa ajatella tekemistä resurssitehokkuuden näkökulmasta virtaustehokkuuden sijaan. Tuotannon tekijöinä mietimme miten saadaan kalliilla hankkimastamme koneesta kaikki irti. Valveutunutta asiakasta kiinnostaa miten sujuvasti hänen ostamansa tuote etenee läpi koko arvoketjun suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi ilman hukkakustannuksia. Leanissa on kyse uuden ajattelumallin opettelemisesta; virtaustehokkuus asiakkaan näkökulmasta. Nämä kaksi asiaa, virtaus- ja resurssitehokkuus eivät ole vastakkaisia, mutta ensin tulee laittaa virtaustehokkuus kuntoon, jonka jälkeen tavoitellaan resurssitehokkuutta, ei toisinpäin.
Virtaavasta tuotannosta
Virtaava tuotanto suunnitellaan ja rakennetaan tuotteeseen tuotesuunnittelun ja tuotannon yhteistyönä. Mm. tätä harjoitellaan meidän LEAN Tehtaassa®. Kun tämä työ on tehty hyvin ja sekä tuote että tuotanto standardisoitu yhteiseen ”pakettiin”, virtaavasta tuotannosta käytännössä vastaa tuotannonsuunnittelu tuotantotilauksia suunnitellessaan. Suunnittelussa otetaan huomioon esim. tuotemixit, pullonkaulat, yms. jotta ennalta suunnitellut tuotekohtaiset virtaustehokkaat paketit saadaan toteutumaan.
Virtaavan tuotannon automaattinen ohjaus
Virtaavan tuotannon ohjauksen ”automatisointi” on helpoin lähteä rakentamaan siten, että rakennetaan tuotannolle imu prosessin loppupäästä alkaen. Silloin myös asiakas on lähimpänä ja imu saadaan siis asiakkaan tarpeista. Paras olisi, jos imun saisi rakennettua siten, että pullonkaula on ihan prosessin alussa ja vaiheajat lyhenevät tasaisesti prosessin loppupäätä kohti (imusuppilo). Silloin imu huolehtisi automaattisesti siitä, että ”pöytä” (=prosessi) ennättää tyhjentyä ilman erillistä tuotannon suunnittelua muuten kuin pullonkaulan osalta eikä varastoja syntyisi vaiheiden väliin.
Automaation ja robotiikan rooli
Valitettavan usein nyt automaation ja robotiikan aikakaudella näkee yritysten panostaneen merkittävästi resurssitehokkuuden parantamiseen automatisoimalla / robotisoimalla yksittäinen arvopiste (jos ei ole pullonkaula virtaustehokkuuden näkökulmasta) sen sijaan, että olisi tehty vastaava panostus virtaustehokkuuden parantamiseksi. Satsauksia vaatineen resurssitehokkaan tuotannon muuttaminen virtaustehokkaaksi vaatii johdolta isoja päätöksiä. Työntekijät eivät pysty itse muuttamaan resurssitehokasta tuotantoa virtaustehokkaaksi. Ja jos vaikka pystyisivät, niin ainakin johdolta pitää tulla selkeä hyväksyntä ja päätös virtaustehokkuuden tavoittelusta.
