Miksi oman toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen käytetty raha ja siihen kuluva aika nähdään vain kuluna? Toisin on esim. kymmenkertainen investointi koneisiin ja laitteisiin. Sen uskotaan tuovan yritykselle automaattisesti kannattavaa kasvua.
Jos joku uskoisi oman toiminnan kehittämisen olevan kannattavaa, niin 500.000 € laiteinvestoinnin sijaan voitaisiin investoida esim. 25.000 € vuosittain oman toiminnan kehittämiseen 20 vuoden ajan. Väitän, että tällä on paljon suurempi vaikutus yrityksen kilpailuetuun kuin pelkällä laiteinvestoinnilla! Vai oletteko eri mieltä niiden yritysten kanssa, jotka ovat tehneet ko. suuruusluokan investoinnin henkilöstön osaamisen parantamiseen ensimmäisen kerran ja sen avulla lyhentäneet tuotteidensa läpimenoaikaa 4 viikosta 7 päivään tai 20 tunnista 5 tuntiin, vapauttaneet käyttöpääomaa ¾ lähtötilanteesta tai vähentäneet trukkiliikennöintiä 17 kappaleesta tilausta kohti 2 kappaleeseen / tilaus?
Väkisinkin tulee sellainen vaikutelma, että yrityksiä mitataan ja arvioidaan sen mukaan, miten paljon ne investoivat seiniin tai rautaan. Jo rahoittajat ajattelevat investoinnin takaisinmaksun tapahtuvan aina myynnin lisäyksen kautta ts. vastuu investoinnin takaisinmaksusta jätetään myynnin ja asiakkaiden varaan. Kuinka monta kertaa yrityksillä on jäänyt kaupat tekemättä sen takia, että ei olisi ollut riittävästi koneita ja laitteita tai niitä ei olisi saatu hankittua?
Keinot oman toiminnan kehittämiseen ovat moninaiset. Erittelemättä niitä tässä yhteydessä sen tarkemmin, totean, että kaikilla niillä on vaikutusta ainakin mm. seuraaviin asioihin riippumatta siitä, lisääntyykö myynti vai ei: käyttöpääomaa vapautuu, työtapaturmat vähenevät ja laatuvirheistä johtuva uudelleentekeminen vähenee. Em. seikoilla on tietenkin myyntiä edistäviä vaikutuksia, kuten esim. asiakastyytyväisyys paranee, hintakilpailukyky paranee, toimitusvarmuus paranee, toimitusnopeus paranee ja näiden yhteisvaikutuksena kilpailuetu paranee. On siis mahdollista, että jopa myynti helpottuu. Saadaanko nämä kaikki edellä mainitut toimintaa ja prosessia parantavat asiat tehtyä hankkimalla uusi kone tai laite?
Ei toiminnan ja henkilöstön kehittäminen ole rakettitiedettä eikä ollenkaan mahdoton tehtävä. Rajat eivät tule ihan heti vastaan. Tekemiemme projektien perusteella yritysten prosessien asiakkaille arvoa tuottavan työn määrä on 1-2 % kokonaisläpimenoajasta. Kone- ja laiteinvestoinneilla pyritään vielä pienentämään tuota 1-2 % osuutta, kun toimintaa kehittämällä voidaan vaikuttaa 98-99 % osuuteen. Eli varaa on kehittää, kysymys on vain kohdentamisesta ja vaikuttavuudesta.
Onhan totta, että on paljon helpompi ostaa 500.000 € kone tai laite kuin osallistua ja johtaa 25.000 € toiminnan kehittämishanke vuosittain. Tämä on tietenkin inhimillistä, mutta onko se aina järkevää. Ero näiden kahden välillä on se, että laiteinvestointirahat on hankittava asiakkailta, sisäisen kehittämisen kustannukset saadaan maksettua sisäisesti jo olemassa olevalla myynnillä vapauttamalla esim. käyttöpääomaa keskeneräisestä tuotannosta. Lisäksi kone- ja laiteinvestoinnit pitää maksaa toimittajille etukäteen ennen kuin monesti on vielä edes maksaja, siis asiakas, tiedossa.
Lopuksi vinkki menestymisen reseptiksi:
- Oman toiminnan kehittäminen, ml. tuotteistaminen
- Myynti
- Investoinnit
Vain ja ainoastaan tässä järjestyksessä!
