Maanviljelijän ja Apetitin saumaton LEAN-näytös

Herkkuherneitä Suomen Säkylästä! Niitä popsivat suomalaiset ja niitä himoitseva italialaiset. Kasvisvalkuainen on ruokatrendin huipulla. Huippua on myös suomalaisen herneen tuotantoprosessi – todellista liinaamista! Maanviljelijät ja Apetit toistavat ällistyttävän prosessin vuodesta toiseen – jatkuvan parantamisen ajatuksella.

Säkylässä sijaitsee Suomen ainut hernepakastamo. Herneen sopimusviljelijöitä on noin 70. Koko noin tuhannen hehtaarin viljelyala sijaitsee lähellä tehdasta, maksimissaan tunnin ajomatkan päässä. Vuotuinen hernesato on keskimäärin neljä tonnia per hehtaari. Satovaihtelut ovat suuria, sillä parhaallakaan Lean-prosessilla ei sentään säätä hallita.

Tavoitteena on, että koko hernesato on puitu viimeistään elokuun loppuun mennessä. Herneen jälkeen pakastamon kapasiteetti tarvitaan kiireen vilkkaan perunalle, porkkanalle, palsternakalle, purjolle…

"Satovaihtelut ovat suuria, sillä parhaallakaan Lean-prosessilla ei sentään säätä hallita"

Kylvö- ja korjuuaikataulu laaditaan kylittäin ja päivän tarkkuudella. On huomioitava eri hernelajikkeiden erilaiset kasvuajat, peltomaiden erot, etäisyydet sekä tehtaan kapasiteetti. Tehdas pystyy pakastamaan jopa 240 tonnia herneitä vuorokaudessa. Se tarkoittaa noin 50 hehtaarin päivittäistä puintia. Siemenet tehdas toimittaa kullekin viljelijälle 1-2 päivää ennen määriteltyä kylvöpäivää.

Kasvukaudella viljelijä vaalii peltojaan kuin silmäteräänsä. Kommunikaatio tehtaan asiantuntijoiden kanssa on tiivistä. Äärimmäisen kontrolloidussa prosessissa viljelijää ja tehdasta yhdistää yksi ja sama tavoite – paras mahdollinen laatu ja hukan taklaus.

"Viljelijää ja tehdasta yhdistää yksi ja sama tavoite – paras mahdollinen laatu ja hukan taklaus"

Laadun maksimoinnista on kyse siinäkin, kun tehdas toimittaa viljelijöille feromonipyydykset. Pyydys on pieni loukku, joka hajullaan houkuttelee hernekääriäisiä. Viheliäinen herneen tuholaisperhonen munii kukinta-aikaan. Munasta kuoriutuu toukka 8-12 päivän sisällä. Toukat pilaavat satoa syömällä herneitä ja sotkemalla palkojen sisällön seitillä ja ulosteilla. Torjuntakynnys määräytyy feromonipyydyssaaliin ja lämpötilan perustella. Jahkailuun ja odotteluun ei ole aikaa, kun tavoitteena on tuottaa priimaa ihmisten ruokapöytiin.

Tänä vuonna Apetit aloitti herneen puinnin heinäkuun puolivälissä. Kiirettä pukkasi, sillä helteinen kesä kypsytti sadon keskimääräistä nopeammin. Mutu-tuntumalla puintia ei aloiteta. Herneiden ihanteellinen kypsyystaso mitataan tenderometrillä, herneiden kovuutta mittaavalla laitteella. Konkreettista laaduntarkkailua ja yhteistyötä.

"Lean-spektaakkelin näyttävin osuus on itse korjuu"

Lean-spektaakkelin näyttävin osuus on itse korjuu. Noin neljän viikon aikana kolme 25-tonnista ja omakotitalon kokoista hernepuimuria jyrähtää pellolta toiselle tarkan korjuusuunnitelman mukaan. Työtä tehdään vuoroissa 24/7. Puimureiden ja rekkaan herneitä keräävien traktorikuskien lisäksi pellon päässä valmiudessa ovat huoltojoukot, varamiehet sekä peltotyön johtajat.

"Korjuutiimin mukana kulkeva huoltovaunu on verstas, jossa pystytään korjaamaan viat 90-prosenttisesti"

Jos järkälemäisiin koneisiin tulee kesken korjuun vikoja, osia ja huoltomiehiä ei odotella. Korjuutiimin mukana kulkeva huoltovaunu on verstas, jossa pystytään korjaamaan viat 90-prosenttisesti. Huoltoaseman mittarilla et puimuria näe; tankkiauto tuo polttoaineen pellolle. Mukana kulkee myös pesuvaunu; korjuukoneet pestään päivittäin. Vastaavanlainen pesuoperaatio tehdään joka ilta kello 20-22 myös tehtaalla.

Herne on vaativa ja herkkä viljelykasvi kylvöstä korjuuseen. Korjuukolonna on ammattilaisten huipputiimi, joka kirii satoa tehtaan pakastimeen minuuttipelillä. Puitu herne pilaantuu helposti, Tehokkuus on maksimoitu, koska laatu edellä mennään.

"Korjuukolonna on ammattilaisten huipputiimi, joka kirii satoa tehtaan pakastimeen minuuttipelillä"

Tuotantoketju pellolta tehtaalle saa kestää maksimissaan kaksi tuntia. Ensimmäisen puoli tuntia menee kuorman tekemiseen. Rekan kurvaaminen tehtaalle voi kestää maksimissaan tunnin. Viimeisen puolen tunnin kuluessa herneet etenevät kuljettimella läpi laadunvalvonnan, nopeaan ryöppäykseen ja edelleen pakastukseen. Kaksi tuntia korjuun jälkeen herneet on pakastettu -26 asteeseen.

Apetitin tarkasti dokumentoitu laatujärjestelmä konkretisoituu tuotantoketjussa ihmisten toteuttamana laatuna. Jokainen tiimiläinen tietää, mitä häneltä odotetaan ja missä ajassa. Intohimo laatuun yksityiskohtia myöten yhdistää.

"Intohimo laatuun yksityiskohtia myöten yhdistää"

Noin neljän miljoonan kilon hernesadosta nyt vajaa puolet menee vientiin. Kotimaassa herneen kulutus on pysynyt koko lailla vakiona, mutta vientiä on mahdollista kasvattaa. Sen jälkeen, kun Findus pari vuotta sitten lopetti herneentuotannon Ruotsissa, suomalaisille herneille avautui lupaava vientimarkkina Italiasta. Laatuvaatimukset ovat kovat, mutta niihin suomalainen tuotantoketju on valmis vastaamaan.

"Laatuvaatimukset ovat kovat, mutta niihin suomalainen tuotantoketju on valmis vastaamaan"

Apetit pyrkii kasvattamaan herneen viljelyalaa Suomessa. Ihan yksinkertainen temppu se ei ole. Kaikki maa ei sovellu herneen viljelyyn. Vuoroviljelyn vaade on sekin kova; samassa maassa voidaan viljellä hernettä ainoastaan 5-6 vuoden välein. Ja sitten on vielä se kriittinen etäisyys tehtaasta.

Prosessin hiominen jatkuu, aina on varaa parantaa. Kylvö- ja korjuukalustoa kehitetään, yksityiskohtia hiotaan, keskinäistä viestintää vaalitaan. Nähtiinpä tänä vuonna korjuussa myös kellokalle, joka mittasi työvaiheiden aikaa. Ainut asia, jolle ei mitään voida on sää. Sataako, paistaako, puskeeko hellettä – se kaikki vaikuttaa ratkaisevasti sadon laatuun ja määrään.

Tämä vuosi oli hyvä hernevuosi. Suomalainen herneenviljelijä taas kerran näytti, että asiakas saa ja ajallaan sitä mitä on tilannut. Hyvin liinattu!

Jyrki Koukkari
Jyrki Koukkari » Sunprofile Oy
« Takaisin

Mitä mieltä olit?


Lähettäjä: 
  Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus: 

(Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet kenttään.)