LEAN - uusi mahdollisuus myös hoiva-alalle

Kokemuksia hoiva-alalla saavutetuista tuloksista on vielä toistaiseksi vähän. Alan asiantuntijat kertovat lukuisista kehittämiskohteista, joita parantamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan. Kuka käyttää mahdollisuuden ensimmäisenä hyödyksi? 

Osallistuin lokakuussa Lean-yhdistyksen järjestämään seminaariin Joensuussa. Seminaarin aiheena oli ” LEAN – uusia avauksia terveydenhuoltoon”. Osallistujia oli terveydenhuollon asiantuntijoiden lisäksi myös muilta palvelualoilta. Ulkomaalaisten luennoitsijoiden jälkeen kuulimme hienoja tuloksia, joita lean-kulttuurin kehittämisellä on saatu aikaan sekä täällä Joensuussa että Espoossa.

Nämä ja aiemmin kuulemani esimerkit ovat tulleet suuremmilta organisaatioilta terveyskeskuksista ja sairaaloista. Muun muassa lääkärille jonotusajat ja hoitojaksot ovat lyhentyneet, jota kautta myös asiakastyytyväisyys on parantunut. Lisäksi työmenetelmiä ja yhteistä toimintakulttuuria kehittämällä on ollut positiivisia vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyteen.

Jäin miettimään miksi emme ole vielä kuulleet esimerkkejä hoiva-alalla saavutetuista tuloksista. Luulen, että leanin soveltamisessa esimerkiksi vanhustenhoidossa on vielä vähän kokemusta. Keskustellessani alan yrittäjien kanssa olen huomannut sen, että lean ei olekaan niin tuttu käsite hoiva-alalla verrattuna esimerkiksi terveydenhuoltoon. Leanin tulosten mittaaminen on siellä myös vähän erilaista.

Leanin ydin on asiakas. Tavoitteena on, että tehtävä työ ja siihen käytettävä aika tuottaisi asiakkaalle mahdollisimman paljon arvoa. Lean-ajattelussa kaikki muu tulkitaan hukaksi. Läpimenoajan lyhentämisellä pyrimme ydintavoitteeseen eli virtaustehokkuuteen – arvoa tuottamatonta aikaa vähentämällä. Virtaustehokkuus tarkoittaa asiakkaalle arvoa tuovan ajan suhdetta läpimenoaikaan. Vanhustenhuollossa emme tietenkään pyri läpimenoajan lyhentämiseen – päinvastoin. Virtaustehokkuus hoiva-alalla voidaankin ajatella eri tavalla. Jos asiakas herää aamulla klo 8.00 ja käy nukkumaan illalla klo 22.00, on hänen valveillaoloaikansa 14 tuntia. Kysymys kuuluu kuinka paljon tästä ajasta tuotamme hänelle arvoa? Arvoa tuovan ajan ollessa esimerkiksi 4 tuntia saamme ”virtaustehokkuudeksi” 28 prosenttia. Mustavalkeasti ajatellen 70 prosenttia ajasta asiakas ei saa arvoa.

Voisiko myös hoivayrityksen virtaustehokkuutta parantaa? Voisiko se osaltaan vaikuttaa kiireen tunteen vähenemiseen? Muutamat alan asiantuntijat ovat sanoneet että kyllä voi! He ovat siltä seisomalta listanneet tukun kehityskohteita, joihin pitää tarttua uudella tarmolla. Lean on uusi mahdollisuus myös hoiva-alalle. Rohkaisen alan yrityksiä tutustumaan asiaan tarkemmin ja kokeilemaan. Tulokset voi yllättää.

Tero Pippola
Tero Pippola » Sunprofile Oy
« Takaisin

Mitä mieltä olit?


Lähettäjä: 
  Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus: 

(Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet kenttään.)