Kuka hyötyy kolmesta koulutuspäivästä?

Kokemukseni mukaan työnantajat tuntevat vielä huonosti vuoden 2014 alussa voimaantulleen lakipaketin hyötyjä. Lakipaketissa säädetään osaamisen kehittämisestä ja siihen liittyvästä verovähennyksestä. Hallituksen esityksen mukaan lakipaketin luonne on enemmänkin suositusluontoinen ja kouluttamiseen kannustava kuin uusia velvoitteita asettava, vaikka arkikielessä kolmen päivän koulutus”oikeudesta” puhutaankin. Jo ennen tämän voimaantuloa yrityksillä on ollut oikeus vähentää verotuksessa koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Uusi laki antaa sen sijaan mahdollisuuden erilliseen lisävähennykseen. 

Kuulostaa hyvälle, mutta silti etenkin pienissä yrityksissä koetaan, ettei saatu hyöty vastaa tuen saamisen edellytysten täyttymiseksi tehtävää työtä. ”Verovähennyksen hakeminen ei kannata” on usein kuulemani epäileväisen työnantajan lausahdus. ”Ilmaista lounasta ei olekaan” – no niin ei, mutta tässähän työnantaja saa vielä ikään kuin rahaa puhtaana käteen sen lisäksi, että työntekijöiden osaaminen ja sitä kautta työhyvinvointi kohoavat saadun koulutuksen ansiosta. Nämä taas vaikuttavat kilpailukykyyn ja siihen paljon puhuttuun työurien pidentämiseen. Koulutus on osaamisen kehittämisen väline ja osaamisen kehittämisen tärkeyttä liiketoiminnan arvoa tuottavana osana voisi mielestäni suomalaisissa yrityksissä arvostaa syvemminkin.

Vähennysoikeuden piiriin ei hallituksen esityksen (99/2013 vp) mukaan kuulu tavanomainen perehdytys tai työnopastus. Uskallan väittää, että lähes kaikki muu siihen sitten tietyin ehdoin kuuluukin. Verottajan ohjeen mukaan koulutuksen tarkoituksena voi olla esimerkiksi se, että työntekijä suorittaa lakisääteisen luvan tai todistuksen, jota hän tarvitsee työssään. Tällainen on esimerkiksi tulityökortti. Lisäksi verottajan mukaan ”koulutus voi olla esimerkiksi ulkopuolisen järjestämä kurssimuotoinen koulutus, seminaari tai konferenssi, jonka mahdollisista kustannuksista vastaa työnantaja, tai yrityksen itse järjestämä sisäinen koulutus.” Melko väljä määritelmä, eikö? Tämän perusteella koulutusvähennykseen oikeutettuja yrityksiä lienee sankoin joukoin.

Tässä vaiheessa on hyvä hieman konkretisoida työnantajan saamaa taloudellista kannustetta. Verohyödyn määrä on osakeyhtiöissä 20 prosentin verokannalla 10 prosenttia koulutusajan palkkakustannuksista. Henkilöyhtiöissä tämä vaihtelee riippuen verokannasta. Jos koulutusajan palkkakustannukset ovat esimerkiksi 3.000 €, niin verohyöty on 300 €. Siten, jos yritys maksaa veroa 10.000 €, niin koulutusvähennys huomioiden veron määrä on 9.700 €.

Mitä verohyödyn saaminen sitten työnantajalta käytännössä vaatii? Koulutusasioita rutiinilla pyörittäviä henkilöstöhallinnon asiantuntijoita on edelleen harvassa yrityksessä. Työnantajat saattavat kokea tuen myöntämisen edellytyksiin kuuluvan vuosittaisen koulutussuunnitelman laatimisen työläänä. Niillä yrityksillä, jotka kuuluvat yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) piiriin, pitäisi olla koulutussuunnitteluun jo tämän pohjalta hyvä lähtökohta. Yhteistoimintalain mukaanhan yritysten tulisi vuosittain laatia henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Ne yritykset, jotka eivät kyseisen lain soveltamisalan piiriin kuulu, voivat laatia samoin ohjein omat koulutussuunnitelmansa. Lisäksi tulee laatia työntekijäkohtainen kirjallinen selvitys koulutukseen osallistumisesta – tähän sopii esimerkiksi koulutusorganisaation myöntämä osallistujatodistus. Osaamisen kehittämisen näkökulmasta voitaisiin ajatella, että kun osaamisen kehittämisen prosessit ovat kunnossa, on tuen hakemisesta helppo tehdä vuosittainen käytäntö.

Kuka tästä lakipaketista lopulta oikeastaan hyötyy? Onko se työnantaja, työntekijä, yhteiskunta vai konsultti, joka tarjoaa yrittäjälle osaamisen kehittämisen palveluja? Lainsäätäjän tarkoitus lienee ollut pienen subvention avulla opettaa suomalaisia työnantajia suunnitelmalliseen, systemaattiseen ja jatkuvaan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Tarkoitus on siis ollut jalo. Voidaan kuitenkin perustellusti esittää kysymys, asettaako lakipaketti pienehköt, alle 30 henkilöä työllistävät yritykset eriarvoiseen asemaan isompiin yrityksiin nähden? Muutaman koulutuspäivän vuodessa käyttävissä yrityksissä koulutusten suunnittelu- ja raportointikustannukset saattavat yrittäjän näkökulmasta vesittää lakipaketin hyödyn. Juuri tämän kokoluokan yritykset ovat niitä, jotka eniten tarvitsisivat tukea osaamisen kehittämiseen. He eivät kuitenkaan tätä hyödynnä, koska tarvitsisivat ulkopuolista osaamista koulutussuunnitelman laatimiseen ja raportointiin. Vaikka verohyöty ei välttämättä jakaudu tasapuolisesti erikokoisten yritysten välillä eikä lain noudattamatta jättämistä ei ole sanktioitu, uskallan väittää, että lain hyödyntämättä jättäminen ei ole kenenkään kannalta järkeenkäypää vaikka verohyödystä työnantajan kannalta katsottuna voidaankin olla montaa mieltä.

Maria Mustajärvi
Maria Mustajärvi Sunprofile Oy
« Takaisin

Mitä mieltä olit?


Lähettäjä: 
  Sähköpostiosoite: 
Kuvavarmennus: 

(Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet kenttään.)